Paavalin (Ef. 4:11) mukaan Kristuksen ruumiille on annettu viidenlaisia ihmislahjoja: apostoleita, profeettoja, evankelistoja, paimenia ja opettajia. Uusi testamentti antaa viitteitä siitä, kuinka näiden avulla kristinusko alussa levisi ja menestyi. Myöhemmin näiden lahjojen keskinäinen tasapaino kuitenkin järkkyi ja tämän päivän länsimaisessa kristillisyydessä apostolit ja profeetat ovat pitkälti kadonneet tai ajettu marginaaliin, kun taas evankelistat usein huseeraavat tahoillaan omissa järjestöissään ja seurakunnista irrallisena. Kristuksen ruumiin suunnan määrittelevät siis pitkälti opettajat ja paimenet.
Tämän valossa ei ole ihme, että eri seurakunnat ja kirkot ovat satojen vuosien ajan keskittyneet lähinnä opillisiin kiistoihin ja lampaiden mukavuudesta huolehtimiseen, todellisen missionaalisen impulssin - jonka Raamattu mainitsee seurakunnan tärkeimmäksi tehtäväksi - hävitessä melkein kokonaan. Kaksi ja puoli "virkaa" ei siis riitä, vaan me tarvitsemme kaikkia viittä, mikäli aiomme koskaan päästä "yhteen ja samaan uskoon ja Jumalan Pojan tuntemiseen" sekä saavuttaa "aikuisuuden, Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden" (Ef. 4:13).
2 kommenttia :
Ihan totta. 2½ ei riitä. Tarvitaan myös 2½.
Kari K
Ongelma voi hyvin konkretisoitua kysymykseen siitä, suostuuko toinen puolikas pitkän hegemoniakauden jälkeen antamaan enää tilaa kadonneeksi luullulle (mutta - toivottavasti - löytymässä olevalle) puolikkaalle...
Lähetä kommentti