Konstantinus Suuren astuessa valtaistuimelle 300-luvun alussa oli kristittyjen määrä suunnilleen tuhatkertaistunut edeltävien 200 vuoden aikana. Tuona ajanjaksona kristinusko oli kielletty uskonto, nykyisen kaltaisia kirkkorakennuksia ei oltu vielä keksitty, UT:n kaanon oli vasta muodostumassa, teologisia oppilaitoksia ei ollut, seurakunnilta puuttui ammattijohtajat, kokoontumiset eivät olleet kovin etsijäystävällisiä eikä Donald McGavrankaan ollut vielä aloittanut Church Growth -liikettä.
Nyt meillä länsimaiden kristityillä on kaikki se, mistä ensimmäisten vuosisatojen kristityt eivät vielä osanneet edes haaveilla. Vain yksi puuttuu: kristittyjen määrän kasvu. Näyttääkin siltä, että kaikessa viisaudessamme ja yltäkylläisyydessämme olemme menettäneet jotain kristinuskolle hyvin olennaista. Nyt olisi hyvä miettiä, mitä se mahtaa olla - ja miten saisimme sen takaisin.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti