Aina välillä kuulee, että isot, perinteiset seurakunnat ovat parempia, koska "niihin on helpompi tulla" kuin pienempiin seurakuntiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jotkut ihmiset eivät halua elää uskoaan todeksi yhteisössä, vaan harjoittavat mieluummin minä-ja-Jeesus -uskoaan anonyymisti takapenkissä ilman kontaktia muihin. Toisilla taas on sunnuntaiusko, jota voi kyllä tulla hetkeksi vilauttamaan jumalanpalvelukseen, mutta jonka pinnallisuuden lähempi kontakti muiden kanssa paljastaisi heti.
Näille ja monille muillekin perinteinen seurakuntamalli on Ut:n seurakuntamallia parempi, koska se helpottaa minä-keskeisyyttä ja synnissä elämistä, sekä auttaa uskonnollisten kulissien pystyssä pitämistä. Jumalanpalveluksissa istumista voi lisäksi erehtyä pitämään Raamatun mukaisena hengellisenä kasvuna. Parhainta autenttisuuden, yhteyden, opetuslapseuden ja tilivelvollisuuden välttelijöille on kuitenkin se, että joissakin seurakunnissa voi käydä vuosien ajan ilman, että kukaan sitä huomaa - niin seurakunnassa kuin sen ulkopuolellakaan.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti