Hiljattain erään suuren vapaakristillisen liikkeen lehdessä oli artikkeli, joka esitteli keskeisiä seurakunnallisia tilastoja. Silmään pisti erityisesti se, että kyseisen kirkkokunnan keskiverto seurakunta on kooltaan 200 henkeä ja se tavoittaa (= henkilö tulee uskoon ja liittyy seurakuntaan) yhteensä kaksi seurakunnan ulkopuolista henkeä vuodessa. Kansankirkon ja marginaaliryhmittymien (esim. Jehovan todistajat) tilastoihin verrattuna tämä on erittäin tehokasta käännytystyötä.
Toisaalta vertailukohdaksi voidaan myös ottaa pieni, noin kymmenen aikuisen muodostama seurakunta. Jos he tavoittavat kymmenessä vuodessa yhden ihmisen, niin he ovat evankelioinnissaan yhtä tehokkaita kuin perinteisempiin kirkkokuntiin kuuluvat verrokkiyhteisönsä. Siitä huolimatta tällaista "tehokkuutta" pidettäisiin pienen seurakunnan normaalioloissa merkkinä merkittävästä epäonnistumisesta opetuslapseuttamisessa ja evankeliumin eteenpäin välittämisessä. Miksei samaan johtopäätökseen tulla myös isommissa seurakunnissa?
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti