Perinteiseen herätyskristillisyyteen kuuluu olennaisena osana se, että sunnuntaisin käydään kirkossa sanan kuulossa. Tämän perinteen taustalla on ajatus siitä, että hyvä puhuja tavoittaa yhdellä puheella mahdollisimman monta kuulijaa ja että kuulijat kasvavat uskossaan hyvän saarnan myötä. Monet jopa näkevät saarnan olevan käytännössä seurakunnan yhteisen elämän keskeinen tekijä.
Itse olen vuosikausien ajan ollut hieman kyyninen saarnan tehon suhteen, mutta nyt Durhamin yliopiston Centre for Communication and Preaching on tehnyt asiasta tutkimuksen, joka vahvistaa tätä mutu-näkemystä. Sen mukaan jopa 60% kuulijoista saa kyllä saarnoista hyvän olon, mutta vain 17% kokee elämänsä muuttuneen saarnan vaikutuksesta. Onko siis yli neljä viidesosaa kaikista saarnaajista kyvyttömiä tehtävässään vai voisiko peräti olla niin, että perinteistä saarnaa ja sen vaikutusta koskevat esiolettamuksemme ovat pielessä?
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti