Kenttämestarin erikoinen

Palloilulajeissa käytetään termiä "kenttämestarin erikoinen" kuvaamaan tilannetta, jossa kentän pinta tai muu osa aiheuttaa pelissä yllättävän tilanteen. Esimerkiksi jääkiekossa laitaa pitkin vastustajan puolelle hutaistu purkukiekko saattaakin yllättäen kimmahtaa kaukalon saumasta maalin edustalle. Joskus tähtien asento on kohdillaan ja onnetar hymyilee niin, että pomppaava kiekko päätyy suoraan hyökkääjän lapaan, joka pääsee yllättämään hölmistyneen maalivahdin.

Kenttämestarin erikoisen avulla syntynyt maali on maali siinä missä muutkin. Kaikki silti ymmärtävät, että sen varaan hyökkäyksensä rakentava joukkue ei voi voittaa yhtään peliä. Sen sijaan seurakunnallisella kentällä näkee säännöllisesti joukkueita, joissa näin tehdään. Seurakunnalla on tällöin työmuotoja tai toimintatapoja, joista pidetään kiinni vain siksi, että joku ehkä saattaa tulla niiden myötä mukaan toimintaan tai jopa uskoon. Todellisuudessa nämä vastustajan suuntaan hutaistut purkukiekot johtavat hyvin harvoin kenttämestarin erikoiseen (ja vielä harvemmin maaliin), mutta haittaavat kyllä tehokkaasti järkevämpiä ja tehokkaampia hyökkäyskuvioita.

Vanhan sanonnan mukaan "tarkoitus pyhittää keinot", mutta ehkäpä kenttämestarin erikoinen kannattaisi kuitenkin jättää pyhittämättä – vaikka sen kautta joskus voisi maali tullakin.

Identiteetti hukassa

Moni suomalainen kristitty kärsii identiteettiongelmasta ja oireilee sen johdosta kahdella eri tavalla. Ensimmäinen näistä oireista näkyy nationalismina. Jeesus eli suurimman osan elämäänsä miehitetyssä maassa, kun taas Paavali oli tuon saman miehittäjävallan kansalainen. Silti molemmat tiesivät olevansa todellisuudessa taivaan kansalaisia, vain läpikulkumatkalla olevia vieraita ja muukalaisia maan päällä. Kumpikaan ei olisi liittynyt "Koti, uskonto ja isänmaa" -puolueen jäseneksi.

Hengellinen kierukka

Tilastojen mukaan noin 85% suomalaisista naisista saa lapsia. Tämä on aivan luonnollista, mikäli ollaan lähemmässä yhteydessä vastakkaiseen sukupuoleen. Yleensä pitääkin erikseen tehdä jotain, jotta lapsia ei hedelmällisyysiässä tulisi. Yksi suosittu ehkäisykeino on kierukka. Se ei ole täysin varma tapa estää lisääntyminen, mutta toimii jopa yli 99-prosenttisesti.

Kirkko ja hyvän tekeminen

Evankelis-luterilaisen kirkon sisällä pidettävien seurakuntavaalien yhteydessä syntyy usein julkisuudessakin keskustelua siitä, mihin kirkkoa tarvitaan ja mikä on kirkon tehtävä. Sangen yleinen on se käsitys, jonka mukaan kirkon tehtävä on hyvän tekeminen. Tämä on tärkeä tehtävä – sanoohan Paavalikin, että meidän on "tehtävä hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, joita usko yhdistää meihin".

Temppelissä ja kodeissa

Soluseurakunta on sellainen seurakuntamalli, jossa yleensä kokoonnutaan sunnuntaisin isolla joukolla kirkossa ja viikolla pienemmissä ryhmissä kotona. Joskus tätä mallia perustellaan sillä, että Jerusalemin alkuseurakuntakin kokoontui Apostolien tekojen mukaan sekä temppelissä että kodeissa. Soluseurakunta-ajattelussa on paljon hyvää, mutta jos halutaan seurata ensimmäisten kristittyjen "temppeli ja kodit"-mallia, niin päädytään kyllä aivan toisenlaiseen lopputulokseen.

Erilaisia yhteisöjä

Kristityn elämässä yhteisöllä ja yhteisöllisyydellä on tärkeä rooli. Uskovien yhteisön puitteissa voimme parhaimmillaan elää juuri sitä elämää, jota varten meidät on luotu. Toisaalta ilman yhteisöä olemme ennen pitkää helppo nakki viholliselle. Se banaani, joka jättää tertun, menettää kuorensa ensimmäisenä.